13.12.2010 / Teemu Tommola

Bloggaan taas kerran deadline natisten, koska en ole oikein vielä toipunut viime viikon harjoitus- ja konserttiputkesta, joka huipentui naiskuoroni hienoon onnistumiseen joulukonsertissa. Ensi viikolla on vielä sekakuoroni konsertti, josta myös odotan kohottavaa elämystä - keikkailu on kivaa! On siis ollut kiireistä enkä ole juurikaan ehtinyt muita kuoroja kuulemaan, paitsi viime perjantaina sentään.

Akateeminen joulukonsertti tuo joka vuosi yhteen kahdeksan Helsingin yliopiston piirissä toimivaa kuoroa. Koska omakin kuoroni on mukana, olen jo kauan saanut seurata, mitä näille kahdeksalle kulloinkin kuuluu. Ja hyväähän niille. Ne ovat saaneet hyviä johtajia, ja tekemisen yleinen taso on nähdäkseni koko ajan loivassa nousussa. Toki opiskelijakuoroissa väki vaihtuu tiuhaan, ja sen seurauksena laulajien osaaminen on koko ajan aaltoliikkeessä, mutta väittäisin, että potentiaalia on kovasti ja taitavalla johtajalla mahdollisuuksia moneen. On hauska huomata, että näinkin tasaisesta taustasta (akateeminen, suht keskikokoinen nuorten aikuisten sekakuoro) piirtyy esiin persoonallisia, ohjelmistoltaan erikoistuneita ja vahvuuksiltaan erilaisia kuoroja.

Harjoituskauden päättyessä on sadonkorjuun aika. Tehdyt työt tuodaan yleisön kuultavaksi – ja omien korvien myös. Minulle tämänvuotinen joulusesonki on silkkaa soivan palautteen tulvaa, koska johtajana ahertamisen lisäksi näihin päiviin osuu myös poikkeuksellisen paljon sovitus- ja sävellystyön hedelmien poimintaa. Ohjelmassa on omiin konsertteihin sovitettuja pikku joululauluja mutta myös muita teoksia.

Ensi perjantaina aion nauttia toisesta perinteisestä yhteiskonsertista: mieskuoro Akademiska Sångföreningen ja naiskuoro Lyran yhdistävät voimansa ja esiintyvät paitsi erikseen, myös hienona, isona sekakuorona. Tuossa konsertissa saavat kantaesityksensä viime kesänä sovittamani kolme englantilaista joululaulua. Sovitustilaus oli tavattoman inspiroiva ja tein mielestäni hyvää työtä, puhumattakaan siitä, että nämä kuorot ovat todella ensiluokkaisia, joten odotan laulujen kuulemista innokkaasti. Aatonaattoiltana taas istun radion ääressä kuuntelemassa muutama viikko sitten Jyväskylässä taltioitua Kajoa kaamokseen -konserttia, jossa esitettiin Sulasolin sävellyskilpailussa palkitut sävellykset, joukossa omanikin. En ollut paikan päällä, joten tämänkin hengentuotteeni kuulen nyt ensi kertaa.

Mutta silloin ollaankin jo joululomalla. On hanget korkeat, nietokset! Levätkäämme hyvin ja käykäämme sitten taas iloiten mainioiden kuorolaistemme eteen!

Hyvää joulua toivottaa Teemu